Tervetuloa inspiroitumaan ja juhlimaan

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on tehnyt alakouluikäisille lapsille suunnatun verkkosivuston www.lastensivut.fi. Sivuilla on tietoa lapsen oikeuksista ja oikeusturvakeinoista.

Sivuja voi hyödyntää opetusmateriaalina esimerkiksi alakoulujen yhteiskuntaopin opintokokonaisuudessa. Sivuilta löytyy opettajille valmiita tuntimalleja.

Innoduelin käyttäjien keskuudessa tasa-arvoisuus, diversiteetin arvostaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus on arvossaan!

Innoduel on digitaalinen osallistamisen palvelu, jossa yhteisö pohtii vastauksia aina yhteen avoimeen kysymykseen kerralla.

Sopii yhteisöllisen johtamisen tai oppimisen apuvälineeksi.

Kouluille maksuttoman käyttöoikeuden voi hankkia osoitteesta www.maailmanparaskoulu.fi

Leikitään Yhdessä-kirja tukee lasten ja aikuisten yhdessä tekemistä.

Kirjassa on 15 leikkiä, jotka on jaoteltu leikkijöiden iän mukaan. Nämä ikäluokat ovat vain suuntaa antavia ja leikit ovat tietenkin kaikkien leikittävissä.

Tämän lisäksi kirja toimii puuhakirjana, sillä siinä on kuusi aivoja jumppaavaa puuhaa.

Kirjan nimi Leikitään yhdessä viittaa kirjassa korostettuun näkökulmaan vanhempien tärkeydestä leikeissä mukana olossa, leikkikulttuurin siirtämisessä sekä leikkiin kannustamisessa.

Lyfta kertoo erilaisten ihmisten tarinoita ympäri maailmaa.

Lyftan digitaalisella alustalla koululaiset pääsevät uppoutumaan immersiivisen elokuva-, virtuaalitodellisuus- ja multimediatarinankerronnan keinoin todellisten ihmisten todellisiin tarinoihin.

Jokainen meistä on itse kokenut, kuinka toiseen ihmiseen tutustuminen auttaa ymmärtämään erilaisia maailmankuvia, vähentää ennakkoluuloja ja kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Olemme tutkineet Lyftan vaikutusta suomalaisten ja englantilaisten peruskoululaisten suhtautumiseen tuntemattomia ihmisiä kohtaan ja päässeet todistamaan, kuinka lyhyetkin tutustumishetket lisäävät ymmärrystä ja empatiaa.

Video kertoo Englannissa tehdystä tutkimuksesta, mutta olemme saaneet samanlaisia tuloksia myös suomalaisissa kouluissa. https://youtu.be/6-Pbi1kTXc4

Buddsychool on opettamalla oppimisen menetelmä, jossa isommat oppilaat opettavat pienempiä ja oppivat samalla itse.

Tavoitteena on oppimistulosten parantaminen. Buddyschool ratkaisee ongelmaa, missä oppilas pääsee perusopetuksesta heikoin arvosanoin, ja todelliset mahdollisuudet jatko-opintoihin taikka työllistymiseen ovat heikot.

En ole itse käynyt oikeastaan mitään koulutusastetta nykyisen kaltaisessa digitaalisessa ympäristössä, jossa oppimista ohjaavat mm. tableteilla työskentely ja ongelmien ratkaiseminen ryhmätyönä. Omana aikanani opettaja / oppikirjat opettivat asian yhdellä tavalla kaikille opiskelijoille.

Jokainen oppiva ihminen on kuitenkin yksilö ja samoin ovat oppimisen tavat. Olen huomannut, että esim. YouTube antaa mahdollisuuden saman asian oppimiseen usean eri kanavan kautta. Jos jokin asia on selitetty vaikeasti / omasta mielestä huonoin esimerkein virallisessa oppimisympäristössä esim. Lynda.comissa ym., niin menen ja etsin saman asian YouTubesta minulle sopivalla ohjeistuksella.

Ehdottaisinkin, että ns. virallisen oppimismateriaalin tueksi voitaisiin linkata hyväksi todettuja YouTube kanavia / videoita, jolloin oppiva voi hakea itselleen sopivan tavan oppia ja päästä asiassa eteenpäin. Näin myös tubettajat saavat hyville videoilleen näkyvyyttä ja voivat näin ohjata resursseja uusien yhä parempien "tutoriaalien" tekemiseen.

Koulussamme monissa luokissa niin myös omassani on käytössä Yhteispeli-opetusmenetelmiä. Menetelmät mahdollistavat sen, että jokainen tulee kuulluksi, jokainen pääsee valitsemaan itselleen sopivaa tekemistä ja jokainen osallistuu ryhmätyöskentelyyn.

Lisää aiheesta http://www.julkari.fi/handle/10024/129900

Ehdotan että jokaisessa peruskoulussa olisi ns. "Rauhoittumisen tila" jonne oppilas voidaan ohjata tai hän voi mennnä sinne, jos hän ei pysty opiskelemaan ryhmässä muita oppilaita häiritsemättä. Tässä tilassa hän voi keskustella koulutetun ohjaajan kanssa millaisia haasteita hän kokee ja mitä asialle voitaisiin tehdä.

Luokassa voisi olla vaihtuva "luokan johtaja", tavoitteena tasa-arvoinen johtajuuden harjoittelu.

Puhutaan paljon sukupuolien välisestä valuuttaerosta ja johtajapaikoista etc. Kun olin itse peruskoulussa oli luokassa aina järjestäjät pareittain. Luokan tekemistä voisi kuitenkin opetella ohjaamaan "luokan johtajan" roolissa, joka olisi yksi oppilaista vuorotellen. Tämä johtaja edustaisi ja johtaisi luokkaa. Hän neuvottelisi opettajan kanssa ja olisi vastuussa (kuvainnollisesti) ryhmän käytöksestä. Se opettaisi vastuuta, mutta voisi myös rohkaista nuoria tasa-arvoiseen käsitykseen johtajuudesta.

Rehtorin tehtävä on johtaa ja kannustaa sekä opettajia että oppilaita avoimeen, myönteiseen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Työ koetaan tärkeäksi kun saadaan onnistumisen kokemuksia haasteellisten tilanteidenkin selvittämisestä. Aito ja avoin välittäminen sekä innostus työhön tulee moninkertaisena takaisin niin opettajalle kuin myös oppilaalle. Myönteisyys on valtavan suuri ja merkityksellinen asenne, jolla saavutetaan paljon esimerkiksi syrjäytymistä ehkäisevänä tekijänä. Rehtori on keskeinen henkilö koulun ilmapiirin luojana omalla esimerkillään mutta myös johtajana mahdollisuuksien mahdollistajana. Välittäminen, ennakointi, innostuminen, jakaminen ja positiivisuus. Asenne ratkaisee monissa tilanteissa!

Suunnittelin ja valmistin prototyypin lautapelistä, jonka avulla pelaaja oppii ohjelmoimaan Javascriptillä yksinkertaisia tekoälyjä. Olen pelauttanut peliä useilla lapsilla ja nuorilla ja se näyttää toimivan hyvin ja pelaajat ovat rakastaneet sitä.

(30 sek video, jossa vaimoni sukulaispojat pelaavat protolla Ecuadorissa vuonna 2017)

https://youtu.be/o0wCWg_fxpU

Me tuotamme palvelua joka avulla integroidaan oppilaitoksen tilat, tilamuodot, teknologia, palvelut, käytännöt, osaaminen sekä pedagogia toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tähän osaamiseen ja kokemukseen perustuen ehdotan, että jokaisesta oppilaitoksesta tehdään tietyyn normiin perustuen määrämittainen "mallinnus". Mallinuksen avulla voidaan määritellä oppilaitoskohtainen ja valtakunnallinen tilanne sekä tarpeet. Lisäksi mallinnuksessa otetaan huomioon osaamisen sekä pedagoginen tilanne sekä toimintamallit. Tämän avulla saadaan ohjattua myös koulutusten sekä muun tuen tarvetta.

Kysyimme koulumme oppilailta ja henkilökunnalta (yhteensä n. 600 henkilöä) mitä konkreettisia toimenpiteitä voisimme tehdä jotta koulumme toimisi kestävän kehityksen mukaisesti.

Käytimme tähän Innoduel- työkalua jonka avulla saimme yhteisesti muodostetun listan niistä tärkeimmistä toimenpiteistä joita lähdemme lukuvuonna 2018-2019 toteuttamaan.

Rafá Rafá -peli on kouluikäisille tarkoitettu kulttuurien välisiä eroja simuloiva peli, jota voidaan pelata luokassa/oppilasryhmässä (ei-digitaalinen pelikokemus).

Tavoitteena on pelin kautta antaa kokemus erilaisen kulttuurin kokemisesta ja auttaa lapsia/nuoria ymmärtämään ja arvostamaan monimuotoisuutta.

LeaDo ® on kokonaisvaltainen ekosysteemi monipuolisten ja hyvinvointiin ohjaavien oppimisprosessien organisointiin. Ks. www.leado.fi

Vuoden 2018 kansainvälisen Coaching viikon aikana sertifioidut ICF coachit kävivät kouluissa puhumassa mm. aiheista

• Coaching taitojen valmennus (kouluhjaajat),
• Coaching ja läsnäolo (8. luokan poikia, Tsemppiryhmä),
• Toiminnallinen harjoitus yhteistyöstä (8. luokan tytöt ja pojat),
• Aktivt lyssnande samt dina inre gåvor och talanger (Klass 1 A, B, C)

Kouluohjaajat saivat coachingtyökaluja asioiden ja ihmisten väliseen kommunikointiin, oppilaat harjoittelivat yhteistyön, läsnäolon ja omien vahvuuksien huomioimisen taitoja.

Coaching auttaa lapsia ottamaan huomioon erilaiset näkemykset, ymmärtämään niitä ja löytämään yhteisen kielen ja tavat toimia ryhmässä jokaista kunnioittaen.

Porvoon Butchersin pelaajat ja valmentajat käyvät talkoohengessä pitämässä amerikkalaisen jalkapallon tunteja koulujen liikuntatunneilla.

Seura toivottaa kaikenlaiset harrastajat (ruumiinrakenne, urheilullisuus, luonteenpiirteet) monipuolisen liikunnan pariin myös sen jälkeen, kun tyypillisesti innostus urheiluun lopahtaa tai joukkueisiin ei enää pääse.

Koulussamme järjestetään joka vuosi oppilaskunnan vaalit, jotka mukailevat hyvin pitkälle oikeita vaaleja. Jokainen halukas saa asettua ehdolle oppilaskunnan hallituksen jäseneksi. Oppilaat tekevät vaalityötä ja lopulta on oikea vaalipäivä, jolloin jokainen oppilas käy äänestämässä.

Vanhempainyhdistys järjestää 2 kertaa vuodessa ilmaisen discon, jossa leikitään, kisataan ja tanssitaan yhdessä. Hinnat ovat kaikille riittävän alhaiset ja tuotoilla ostetaan liikuntavälineitä esim. välituntileikkeihin. Näin kaikilla on mahdollisuus leikkeihin, joihin tarvitaan uusimmat suosikkivälineet.

Perusopetusta sivusta seuranneena toivoisin, että nuorten potentiaalia käytettäisiin enemmän heidän sisäisen motivaation, minäpystyvyyden ja terveen itsetunnon kasvattamiseen sen sijaan, että yläkoulu tuntuu olevan poliisivaltio, jossa tärkeintä on noudattaa aikuisten luomia sääntöjä (pipo pois päästä sisällä - miksi???), totella opettajaa ja suostua kuuntelemaan sellaista epäkunnioittavaa puhetta aikuisilta, jota tavallisella työpaikalla pidettäisiin kiusaamisena. Emme enää tarvitse teollistumisen kulta-ajan tapaan kuuliaisia robotteja vaan out of the box -ajatteluun kasvavia innovaattoreita.

Turun ammattikorkeakoulussa on jo useiden vuosien ajan pyöritetty ns. "Lasten ammattikorkeakoulua". Se antaa peruskoululaisille mahdollisuuden tutustua laajasti erilaisiin ammattikorkeakoulun osaamisaloihin ja innostaa toivottavasti osaltaan etenemään II asteelle ja edelleen ammattikorkeakouluun.

Lisätietoja mm.: https://www.turkuamk.fi/fi/tyoelamapalvelut/palvelut/lasten-amk/

Kysyin opiskelijoilta Innoduel- työkalua käyttäen mitä asioita tulisi kurssikoetta ajatellen vielä kerrata.

Opiskelijat pystyivät esittämään nimettömänä itselleen vaikeiksi ja/tai tärkeiksi kokemiaan aiheita ja samalla arvottamaan toistensa esittämiä aiheita.

Lopputuloksena saimme top 5 -listan niistä aiheista joita koetta ajatellen olisi syytä käsitellä uudelleen.

Opiskelijat olivat tyytyväisiä listan sisältöön ja itse kertaustuntiin. Listan muodostaminen demokraattisesti niin, että jokainen sai oman äänensä tasapuolisesti kuuluviin lisäsi opiskelijoiden sitoutumista ja motivaatiota kertaustunnille.

Viestintäteknologiaa hyödyntämällä voisimme rakentaa oppilaille mahdollisuuden jakaa oman koulun/luokan arkea esim. kummiluokan tai muun toisella paikkakunnalla sijaitsevan koulun/luokan kanssa.

Kerran kuukaudessa voisi olla "chat-tunti", jolloin oppilaat saisivat keskustella omasta kouluarjesta samanikäisten lasten/nuorten kanssa ympäri Suomea, tai tehdä yhdessä virtuaali -projektin täysin virtuaalisia työkaluja käyttäen. Maantietoa ja verkostoitumista käytännönläheisesti.

Suomeen on syntynyt useita lasten tiedekouluja, esim KideScience, joiden tuominen kouluihin fyysisesti tai applikaatioiden kautta voisi edistää luonnontieteiden tasa-arvoistumista.

Lapset ja nuoret tarvitsevat välillä kuraattorin, kouluterveydenhoitajan tai koulupsykologin vastaanottoa. Olisi hyvä jos näille ajan varaaminen onnistuisi sähköisesti ilman että lapsen täytyy selvitellä muita reittejä, milloin vapaata aikaa olisi saatavilla. Tämä myös pienentäisi kynnystä hakea apua ja lisäisi lapsen omanarvontunnetta, kun se olisi vaivatonta

Monet nykyiset johtajat, urheilijat, idolit ovat lähtöisin pienistä kouluista.

Toteutettaisiin kamppanja, jossa kuvattaisiin heidän "paluunsa" lähtökohtiin. Samalla he kertoisivat hieman omasta urastaan lapsille, jotka pohtivat mitä haluaisivat olla ja tulla isona.

Vastaukset tulevaisuuden tuomiin haasteisiin ja tämän päivän muutoksiin eivät löydy vanhoista tavoista suunnitella, opettaa ja oppia. Tarvitsemme rohkeita kokeiluja, uusia suunnittelumalleja ja aitoa tarttumista siihen tulevaisuuteen, johon me nyt kasvatamme oppilaitamme.

Edukata on osallistavan muotoilun malli, jonka Aalto-yliopisto on kehittänyt koulutus- ja opetussektorille osana EU-hanketta Innovative Technologies in Engaging Classrooms. Malli osallistaa sekä opettajat, että oppijat suunnittelemaan, luomaan ja toteuttamaan yhdessä uutta. Edukata-malli ottaa koko koulun henkilökunnan mukaan suunnittelemaan yhdessä uutta ja kannustaa yhteisölliseen tiedon luomiseen ja jakamiseen. Edukata ottaa myös lapset mukaan suunnitteluun. Tämä edistää oppijoiden motivaatiota, omaan oppimiseen sitoutumista ja toimijuutta.

Pelkällä mukavuusalueella toimiessaan yksilö ei kehity. Kasvatuspsykologian professori Kirsti Longan mukaan kollegat, työtiimit, hyvät opettajat tai kaverit voivat aktivoida lähikehityksen vyöhykkeen, jolloin opitaan enemmän.

Mitä Edukata-mallin innostamana sitten tehdään?

Edukatalla on suunniteltu ylä- ja alakouluissa 21:st century skills:ejä sisältäviä oppimiskokonaisuuksia, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, sekä rakennettu opettajakunnan kesken visiota uudesta koulusta arkkitehteja varten.

Katso esimerkki monialaisesta oppimiskokonaisuudesta “Virtaukset”: https://oppimaisema.fi/?292&project_id=256

Katso esimerkki Kauniaisten yläasteen monialaisesta kokonaisuudesta “Minun juureni” https://drive.google.com/drive/u/0/folders/0APmE19MJxVAjUk9PVA

EDUKATA rehtorien kehittämistyökaluna

Lukuvuodeksi 2018-2019 Opetushallitus myönsi rahoituksen johtamisen täydennyskoulutukselle: “Edukata - palvelumuotoilu koulun kehittämisen välineenä hankkeelle” . Koulutus on suunnattu perusasteen rehtoreille ja johtoryhmille. Koulutuksen aikana osallistujat toteuttavat palvelumuotoilupilotin omassa koulussaan.

Edukata sopii osallistavaksi työkaluksi koulun, oppimisen ja organisaatioiden yhteiskehittämiseen.

Ota yhteyttä ja osallistu koulutukseen tai tilaa meiltä työpaja omaan organisaatioosi!

Lisätietoa Edukatasta:

https://edukata.fi/fi/

https://www.facebook.com/rethinkingschooleducation/

Sähköposti: info@edukata.fi

+358 50-5119192 tai

+358 503368896

Puhutaan paljon siitä, että perheiden väliset erot kasvavat, jolloin lapsilla voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat koulu-uralleen. Usein nämä erot liittyvät vanhempien työttömyyteen, rahaongelmiin, sairauksiin, alkoholin käyttöön tms. Silloin vanhempien antama tuki voi myös olla paljon vähäisempää.

Kouluissa näitä asioita pitäisi tunnistaa, ja näitä heikompia voitaisiin tukea eri tavalla erityisesti vanhempien koululaisten avulla. Opettajien ei tarvitsisi kertoa syytä, mutta ohjata esim. vanhempia koululaisia auttamaan nuorempia tehtävien ja läksyjen tekemisessä. Kun tällainen toiminta olisi osa koulunkäyntiä, oppilaat eivät myöskään kiinnittäisi siihen sen kummemmin huomiota. Samalla nuorempia lapsi saisi hyvän esikuvan, ja vanhempi oppisi välittämään ja huolehtimaan muista.

Olemme tutustuneet kattavasti kaikkien lasten vanhempien kotimaahan / kotiseutuun.

1. Jututimme kaikkia vanhempia, mistä he ovat kotoisin. Myös suomalaisia vanhempia, jolloin pääsimme tutustumaan suomen kuntiin.

2. Askartelimme passit kaikille.

3. Rakensimme penkeistä lentokoneen ja turvatarkastukset.

4. Tykillä ja lentosimulaattorilla pääsimme lentämään. Kapteenina toimi se kenen vanhempien luokse lensimme. Loput olivat joko matkustajia tai lentoemäntiä/stuertteja.

5. Google Earthilla tutustuimme vanhempien kotikaupunkiin.

6. Katsoimme lisätietoa, miten paljon asukkaita ja mikä rahayksikkö

7. Opettelimme muutamia sanoja, kuten kiitos ja nimeni on. Samalla tavalla harjoittelimme kotimaisia murteita.

8. Lensimme takaisiin

9. Toistimme viikoittain, joka perjantai.

StarTissa jokainen lapsi ja nuori voi olla tähti tiimityöskentelyn kautta.

StarTissa tuetaan uteliaisuutta, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Se tukee koulujen ja päiväkotien opetussuunnitelman toteutusta ja yhteisöllistä koko koulun toimintakulttuuria sekä yhdessä tekemisen ja jakamisen iloa.

Tutustu ja tule mukaan! https://start.luma.fi/

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on tehnyt alakouluikäisille lapsille suunnatun verkkosivuston www.lastensivut.fi. Sivuilla on tietoa lapsen oikeuksista ja oikeusturvakeinoista.

Sivuja voi hyödyntää opetusmateriaalina esimerkiksi alakoulujen yhteiskuntaopin opintokokonaisuudessa. Sivuilta löytyy opettajille valmiita tuntimalleja.